SUOMEN SAIRAALATEKNIIKAN YHDISTYS RY

12.8.2005

tark. 29.11.2005, 23.12.2005

TEKES: Finnwell-ohjelma

VALTAKUNNALLINEN SAIRAALOIDEN KIINTEISTÖKANNAN KEHITTÄMISPROJEKTI

(VALSAI-hanke)

PROJEKTISUUNNITELMA

Työterveyslaitos

Teknillinen korkeakoulu/HEMA

VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

KTI Kiinteistötieto

Helsinki 2005

VALTAKUNNALLINEN SAIRAALOIDEN KIINTEISTÖKANNAN KEHITTÄMISPROJEKTI (VALSAI-hanke)

1) Asiantuntijaryhmä

Työterveyslaitos

Kari Reijula, Markku Rantama (Rantama Consulting), Ulla-Maija Hellgren, Eero Palomäki, Kari Vähämäki, Erkki Kähkönen, Sanna Lappalainen, Tapani Tuomi, Irma Welling

TKK/HEMA (HEMA= Health Care Engineering, Management and Architecture)

Vesa Kämäräinen, Erkki Vauramo, Antti-Matti Siikala, Päivi Väisänen, Satu Åkerblom, Hennu Kjisik, Jarek Kurnitski, Raimo Sepponen

VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Hannu Koski, Veijo Nykänen

KTI Kiinteistötieto

Hanna Kaleva

2) Sairaalat ja yhdyshenkilöt

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri: tekninen johtaja Heikki Salumäki

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri: toimitusjohtaja Kari Jumppanen

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri: tekninen johtaja Heikki Hannonen

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri: tekninen johtaja Seppo Pietilä

3) Yritykset

Oy Halton Group Ltd

Fläkt Woods Oy

ISS Palvelut Oy

Insinööritoimisto Olof Garnlund oy

Skanska Oy

Yritysryhmä täydentyy

SISÄLLYSLUETTELO

Tiivistelmä 4

1. Tausta ja lähestymistapa 7

2. Tavoitteet 11

3. Tehtävät, osaprojektien kuvaukset 12

4. Tulokset ja niiden hyödyntäminen 22

5. Organisaatio 23

6. Kansainvälinen yhteistyö 24

7. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma 26

8. Aikataulu 30

Liite: Ehdotus johtoryhmäksi

TIIVISTELMÄ

Tausta

Sairaaloiden perustehtävänä on tarjota toimitilat sairauksien tutkimiselle ja hoidolle. Sairaaloina toimivat sairaanhoitopiirien keskus- ja aluesairaalat sekä suurimpien terveyskeskusten vuodeosastot oheistoimintoineen. Järjestelmään liittyy myös se kapasiteetti, joka on sairaanhoitopiirin alueella erilaisissa vanhusten hoiva ja asumispalveluissa. Nämä yhdessä muodostavat sairaanhoitopiirin alueellisen palveluverkon.

Suomalainen terveydenhuolto ja sairaanhoito ovat kansainvälisesti korkealla tasolla. Hyvä potilaiden tutkimus- ja hoito edellyttävät toimivaa, tervettä ja turvallista toimintaympäristöä, jota peruskorjauksen tarpeessa olevat sairaalat eivät voi jatkossa tarjota ilman merkittäviä korjaustoimia. Sairaaloiden toiminta on voimakkaassa muutostilassa sairaanhoitoprosessien kehittyessä ja toiminnan painopisteiden muuttuessa, mm väestön ikääntymisestä johtuen. Tämä muutos aiheuttaa myös tilojen uudistamistarpeen. Keskussairaalaverkostolle on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta tehty tai tekeillä laaja sisäilma- ja korjaustarveselvitys. Tämä tulee johtamaan sairaaloiden korjausohjelman käynnistämiseen lähitulevaisuudessa.

Sairaanhoitopiirin toiminta perustuu tulevaisuudessa kansalliseen terveydenhoidon visioon ja piirin väestölliseen kehittymiseen. Nämä muodostavat pohjan resurssien mitoitukselle ja organisoinnille. Uudet teknologian ja lääketieteen kehittymisen mahdollistamat hoitotavat on otettava käyttöön. Näistä tarpeista ja mahdollisuuksista johdetaan sairaaloiden hoitoprosessit. Kaikki nämä lähtökohdat yhdessä määrittävät tulevat tilantarpeet ja tilojen toiminnallisen suunnittelun pohjan. Sairaalan kiinteistöjohtamisen ja tekniikan tulee puolestaan palvella optimaalisesti toiminnan ja tilojen asettamia vaatimuksia. Nykyisten kiinteistöjen korjaamisen suunnittelun tulee perustua kiinteistöistä tehtyihin kelpoisuusarvionteihin, joissa on huomioitu soveltuvuus tuleviin hoitotyön prosesseihin. Tiukkenevissa taloudellisissa olosuhteissa sairaalakiinteistöjen omistamisen ja johtamisen kokonaistaloudellisuuteen ja tehokkuuteen on kiinnitettävä kasvavaa huomiota.

Tämän hankkeen tehtävänä on kehittää terveydenhuollon, sairaanhoidon ja sosiaalisektorin toimitilojen kiinteistöjohtamisen ja rakentamisen osaamista ja luoda toimintatavat, joilla seuraavina vuosikymmeninä väistämättömät laajat uudistus- ja korjaustoimenpiteet näissä rakennuksissa voidaan toteuttaa. Kiinteistöjohtamisen, suunnittelun ja korjausrakentamisen prosesseja kehitetään rinnan terveydenhoidon prosessien kehittämistyön kanssa.

Tämä tutkimushanke on toinen osa projektiparista, joista toinen on sairaanhoitopiirien johdolla toteutettava kehitysprojekti. Tässä hankkeessa selvitetään perusteet ja kansainvälinen tieto, kehitetään menettelytavat, analysoidaan prosesseja ja luodaan suunnitteluohjeita ja tuotekehitysperusteita.

Tavoitteet

Tämän hankkeen tavoitteena on:

1. Tuottaa menettelytavat sairaanhoitopiirin toiminnan pitemmän aikavälin suunnittelun ja tilantarpeiden yhteensovittamiseksi.

2. Määritellä perusteet sairaalarakennusten toimivuuden, käyttökelpoisuuden, ja teknisen kunnon arviointiin sekä korjaamisen suunnitteluun.

3. Kehittää sairaalan korjausprosesseja.

4. Tuottaa uusia strategisen ja operatiivisen kiinteistöjohtamisen työkaluja ja testata niitä

5. Esittää vaihtoehtoisia toimintamalleja sairaalakiinteistöjen omistamiseen, rahoitukseen ja palvelujen tuottamiseen.

Projektin rakenne

Projekti koostuu kolmesta läheisesti toisiinsa limittyvästä osaprojektista:

1. Sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden toiminnallinen kehittäminen ja sairaalan suunnitteluprosessi

2. Sairaalarakennusten teknologian, olosuhteiden ja korjausprosessin kehittäminen

3. Strateginen kiinteistöjohtaminen sairaaloissa

Projektirakennetta kuvaa oheinen kaaviokuva. Kaaviossa on myös hahmoteltu kansainvälistä yhteistyörakennetta terveydenhuollon kehittämishankkeiden kanssa - European Healthcare Property Networkin ja Interreg 3C: Network for Future Regional Health Care - puitteissa.

Kuva 1: Projektin rakenne.

Hankeryhmään kuuluvat seuraavat osapuolet:

-Neljä (4) sairaanhoitopiiriä

-Työterveyslaitos

-TKK HEMA (BIT, Sotera, TKK-LVI, TKK-A)

-VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

-KTI

Lisäksi kootaan yritysryhmät osaprojekteittain. Projektin kestoksi on suunniteltu vajaa kolme vuotta (8/2005-6/2008).

Keskeiset tulokset

Projektin keskeiset tulokset ovat:

1. Sairaanhoitopiirin pitkän tähtäimen toiminnallisen suunnittelun ja tilantarpeiden yhdistämisen menettelytavat

2. Menettelytavat sairaalayksiköiden hoitoprosessien suunnittelun ja kehittämisen sekä tilojen suunnittelun yhdistämiseksi. Hankesuunnitelman malliratkaisut.

3. Teknisten suunnitteluohjeiden ja käyttäjävaatimusten runko. Erityisesti korjauskohteet, osittain sovellettavissa myös uudisrakentamiseen. Tuotekehitysperusteita rakentamiseen, talotekniikkaan, työpisteisiin.

4. Terveydenhoidon kiinteistöjen arviointimalli

5. Korjausprosessin uusi malli

6. Kiinteistöjen johtamisen ja omistamisen toimintamallit

Tulosten merkitys ja hyödyntäminen

Sairaalarakennusten kunnossa löydetyt puutteet ja laajat toiminnan uudelleenjärjestelyt edellyttävät mittavaa valtakunnallista peruskorjausohjelmaa. Sitä ei tule aloittaa ennen kuin sairaanhoitopiireillä on nykyistä paremmat valmiudet arvioida hallinnoimansa kiinteistökannan taloudellisia näkökohtia ja korjaamisen strategiaa. Tämä projekti palvelee tätä tarkoitusta.

Tämä hanke tuo merkittävää uutta tietoa sairaalakiinteistöjen strategiseen johtamiseen. Tutkimus antaa perusteita valituissa sairaanhoitopiireissä sille, mitkä omistus- ja rahoitusratkaisut olisivat järkevimpiä kussakin kohteessa ja millä tavalla olisi parasta johtaa ja hankkia sairaaloiden kiinteistöpalveluita. Tutkimuksen avulla arvioidaan erilaisten vaihtoehtojen toimivuutta.

Sairaaloiden tutkimus- ja hoitotyön prosessien analysointi tulee antamaan hyödyllistä tietoa toiminnan edellyttämistä tilojen tarpeista. Se tulee myös muuttamaan nykyistä suunnittelujärjestelmää. Lähtökohtana on sairaanhoitopiirin PTS, jonka pohjalta arvioidaan ennusteita lähivuosien tilojen käytölle. Nämä on otettava huomioon uusia tiloja suunniteltaessa ja vanhoja peruskorjattaessa.

Lopputuloksena on toimivat käytännöt peruskorjausten toteuttamiselle, jolloin rakennusten kunnosta voidaan pitää nykyistä parempaa huolta ja peruskorjaukset voidaan tehdä laadukkaasti ja ajallaan. Tämän seurauksena rakennusten kuntoon ja ilmanvaihdon toimintaan liittyvät epäkohdat saadaan korjatuiksi, jolloin ne eivät muodostu terveysuhkaksi tilojen käyttäjille (henkilökunta ja potilaat).

Hankkeesta saadaan merkittävää tietoa monelle alueelle: sairaanhoitopiirit ja rakennusala saavat uutta tietoa toimivista ratkaisuista. Yritykset voivat kehittää uusia palvelutuotteita saatujen tutkimustulosten pohjalta. Tarkoituksena on laajentaa tutkimustulokset koskemaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskantaa.

Osallistuvat tutkimuslaitokset hyödyntävät projektin tuloksia sairaalasektoriin kohdistuvien kotimaisten ja kansainvälisten asiantuntijapalvelujensa kehittämisessä. Tämä tukee myös muuta toimialan vientiä.

Tuloksista tiedotetaan tieteellisissä ja teknisissä julkaisuissa. Projektin puitteissa järjestetään seminaareja sairaaloiden johdolle ja tekniselle henkilöstölle ym. intressitahoille. kansainvälinen tiedonsiirto tapahtuu julkaisujen lisäksi projektissa muodostettavien yhteistyöverkostojen puitteissa.

Hankkeen loppuraportti jaetaan sairaanhoitopiireihin, Kuntaliittoon ja kuntiin sekä lääninhallituksille. Tuloksista raportoidaan soveltuvin osin myös Työterveyslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusarjoissa, jolloin ne leviävät työsuojelun, työterveyshuollon, terveysvalvonnan ja kuntien, kuntainliittojen ja läänien terveydensuojelusta sekä rakennusvalvonnasta vastaaville tahoille. Projektin tuloksista syntyy myös opinnäytetöitä.

Hankkeella on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia parantuneen terveydenhoidon työolosuhteiden ja hoitotyön tuottavuuden sekä kiinteistöpääoman parantuneen hyödyntämisen muodossa.

1. TAUSTA JA LÄHESTYMISTAPA

Sairaanhoitopiirit ja sairaalat

Erikoissairaanhoitoa toteuttaa Suomessa 20 sairaanhoitopiiriä, joiden keskussairaalat on rakennettu pääosin 1950-70-luvuilla, mutta joukossa on viime vuosisadan alkupuolella rakennettuja ja peruskorjattuja keskussairaaloita sekä 1980-luvulla valmistuneita rakennuksia.

Sairaanhoitopiireistä suurimman - Helsingin ja Uudenmaan - väestöpohja on yli
1 400 000 asukasta ja pienimmän - Itä-Savon - runsas 65 000 asukasta. Jäsenkuntien määrä vaihtelee sairaanhoitopiireittäin - vähimmillään jäsenkuntia on 6 (Länsi-Pohja) ja enimmillään 58 (Varsinais-Suomi).

Suurimmassa sairaanhoitopiirissä henkilökuntaa on yli 17 600 ja sairaansijoja lähes 3 700. Pienimmässä henkilökuntaa on noin 860 ja sairaansijoja 205. Sairaanhoitopiirien vuoden 2003 toimintakulut yhteensä olivat lähes 3 900 miljoonaa euroa, joista suurimman osuus oli noin 1 075 milj. euroa ja pienimmän noin 54 milj. euroa.

Keskussairaalat ovat yksi keskeinen ryhmä terveydenhoitoalan rakennuskannasta. Koko maassa keskussairaaloiden kerrosala on noin 1,06 miljoonaa neliötä ja muiden sairaaloiden 1,36 miljoonaa neliötä 6,6 miljoonasta neliöstä koko terveydenhoitoalan rakennuskannasta. Keskussairaaloiden rakennuksia on Suomessa 95 ja muiden sairaaloiden rakennuksia 364 yhteensä 3627 terveydenhoitoalan rakennuksesta.

Terveydenhoitoalan uudistuotantoinvestoinnit olivat vuonna 2003 yhteensä 206 miljoonaa euroa (uudet rakennukset ja vanhojen laajennukset). Terveydenhoitoalan rakennusten ylläpitokustannukset olivat v. 2003 arviolta 320 miljoonaa euroa (4 euroa/m²/kk). Keskussairaaloiden osuus tästä on suhteutettuna 51,2 miljoonaa euroa.

Keskussairaaloiden nykytilanne

Keskussairaaloille on tyypillistä, että niiden keskusyksikkönä toimii alkuperäinen keskussairaalan päärakennus ja sen ympärille on kasvanut ajoittain amebamaisesti leviävä uudempien rakennusten verkosto. Laajenemista on ohjannut tutkimus- ja hoitotoimintojen laajeneminen, kulloisetkin taloudelliset resurssit ja maapohjan käyttömahdollisuudet. Joissakin laajeneminen on toteutunut onnistuneesti sairaalatoimintoihin nähden, toisissa puolestaan lopputulos olisi voinut olla nykyistä parempi.

Sairaanhoitopiirin käytössä olevien rakennusten omistus on yleisimmin hoidettu siten, että sairaanhoitopiiri ja siten myös sen jäsenkunnat omistavat kiinteistöt. Näin myös uusien sairaalarakennusten rakentamisesta ja vanhojen korjauksesta on päätetty jäsenkuntien muodostamissa luottamuselimissä. Valtion taloudellinen tuki uusien sairaalarakennusten rakentamiseen ja vanhojen tilojen korjaukseen on toteutunut ns. valtionosuuksina, joiden määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt erittäin voimakkaasti (STM:n sairaalaselvitys 2005).

Hiljattain tehdyssä sosiaali- ja terveysministeriön keskussairaaloita koskevassa selvityksessä todettiin, että keskussairaaloiden rakennuksissa on mittava peruskorjaustarve (STM:n sairaalaselvitys 2005). Sairaaloiden peruskorjausten välittömien korjaustarpeiden kustannusarvio oli 370 miljoonaa euroa. Ministeriössä tutkitaan parhaillaan vaihtoehtoja sairaaloiden peruskorjausohjelman käynnistämiselle.

Sairaaloiden uudistamisen ongelmista

Suomen sairaalarakennuskanta on noin 30–40 vuotta vanhaa ja teknisen elinkaarensa päässä. Mittava korjausrakentaminen on edessä. VALSAI-hankkeen valmistelussa on tullut esille mm. seuraavia korjausrakentamiseen liittyviä ongelmia:

Alkuperäinen sairaalan rakenne on jäykkä ja muuntojoustavuus on pieni. Työpisteet on suunniteltu kolmekymmentä vuotta vanhaan toimintaprosessiin. Työpisteitä vaivaa nykytoiminnalla ahtaus ja epäergonomisuus.

Lääketieteen kehitys on mullistanut sairaalan rakennetta. Sairaala on moduloitunut uusiin osiin, joista päiväkirurgia tunnetaan, mutta monet uudet toimintatavat kuten poliklinikan hoitokeskus, monikäyttöiset standardi-poliklinikat ja vuodeosastot, konservatiivinen päiväsairaala, diagnostiikka-keskukset ovat tuntemattomia.

Seuraavan 20 vuoden kehitys on nähtävissä. Uudet organisatoriset ratkaisut ovat edessä, porrastetusta toimintamallista siirrytään alueelliseen toimintaverkkoratkaisuun. Sairaanhoitopiirin palveluverkko sisältää vastuualueelle keskitettyjä palveluja, itse tuotettuja palveluja, piirille yhteisiä lääketieteellisiä ja teknisiä tukipalveluja, perus- ja erikoishoidon yhteisiä avohoitoyksiköitä ja kroonisten tautien hallintaan tarkoitetun palvelujärjestelmän. Rakennuskanta joutuu taipumaan uusiin tehtäviin. Kilpailu henkilökunnasta edellyttää rakennetun ympäristön laadun parantamista. Rakennuksen on muututtava jatkuvasti.

Suomalaiselle sairaalasuunnittelulle on vierasta pyrkimys modulaariseen sairaalasuunnitteluun ja standardi-ratkaisujen käyttöön. Vuodeosastot, hoitajakansliat, ilmoittautumispisteet ja monet vastaavat toistuvat toiminnot voidaan hioa hyvin kehitetyin standardiratkaisuin toimiviksi ja ergonomisiksi kokonaisuuksiksi. Yltiöyksilöllinen tilasuunnittelu tuottaa hetkellisesti toimivia ratkaisuja, mutta yksikön johdon tai toimintatavan muuttuminen tekee niistä hankalia. Elinkaari on lyhyt ja ylläpito on kallista.

Kiinteistön ylläpitoon ja korjausrakentamiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Tästä on osoituksena mm. sisäilman laatuun liittyvät ongelmat. Korjausrakentaminen suoritetaan pieninä erillisinä projekteina ilman että kokonaissuunnitelmaa.

Suunnittelua ei hallita. Tilasuunnittelu suoritetaan erillisenä, ilman että siihen on kytketty kustannusvaikutuksia. Seurauksena on tilanteita, joissa korjattu osasto ja sama toiminta vaatii enemmän henkilökuntaa aikaisempaan verrattua, vaikka tavoitteena on ollut kustannusten säästö. Irrallinen sairaalan osaston laajennus ilman kokonaisohjelmaa tekee rakennuksen kokonaislogistiikan toimimattomaksi. Kunnollinen korjausrakentamisprojekti on kallis, mutta se on taloudellisempi ja lopputulos on parempi pieniin osaprojekteihin verrattuna.

Sairaaloiden peruskorjaus ja tilatarpeet

Maassamme on käynnissä vilkas keskustelu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nykyistä toimivamman järjestelmän luomiseksi. On esitetty, että nykyinen terveyskeskusten toteuttama kansanterveystyö ja sairaanhoitopiirien vastuulla oleva erikoissairaanhoito tulisi järjestää uudella tavalla, mikä voi johtaa siihen, että nykyinen terveydenhuollon ja sairaanhoidon rakennuskanta ja niiden toiminnot tulevat järjestettäväksi uudelleen.

Muuttuvassa tilanteessakin terveydenhuollon ja sairaanhoidon toimintaa varten on oltava käytössä toimivat ja turvalliset työskentelytilat. Koska on ilmeistä, että lähivuosina joudutaan arvioimaan parhaimmat järjestelmät terveydenhuollon ja sairaanhoidon toteuttamiselle, on oletettavaa, että myös visio valtakunnallisesta järjestelmien edellyttämästä tilatarpeesta tulee syntymään samanaikaisesti.

Sairaalarakennusten peruskorjausohjelma on järkevää toteuttaa siten, että korjattavien tilojen suunnittelussa otetaan huomioon se, miten terveydenhuolto ja sairaanhoito tulevat toteutumaan tulevaisuudessa. Joillakin alueilla nykyisille sairaalarakennuksille ei ole enää käyttöä tai niille tulee uudenlainen käyttötarve. Toisaalla saatetaan joutua rakentamaan uusia tiloja kasvavan tilatarpeen takia.

Uusien sairaaloiden rakentamisessa tulee jatkossa entistä enemmän ottaa huomioon tilojen käyttäjien tarpeet sekä rakennuksen muunneltavuus. Osallistavassa suunnittelussa tilojen käyttäjien tarpeita tulee kuunnella, jotta tilat soveltuvat mahdollisimman hyvin niille asetettuihin vaatimuksiin.

Vanhojen sairaalarakennusten peruskorjaus on vaativa haaste korjauksia suunnitteleville ja toteuttaville tahoille. Korjaustöissä on otettava huomioon se, että toimintojen pitää jatkua sairaaloissa korjaustöistä huolimatta. Tämä edellyttää tilojen käyttäjien tiivistä osallistumista heti alusta alkaen korjaustöiden suunnitteluun. Usein laajempia korjaustöitä ei voida toteuttaa toimintojen jatkuessa samanaikaisesti vaan potilaiden tutkimus ja hoito joudutaan siirtämään korjaustöiden ajaksi muualle. Siirron syynä voi olla myös se, että tiettyjen potilasryhmien kunto ei kestä korjaustöiden aikana huoneilmaan kulkeutuvien vähäistenkään mikrobipitoisuuksien altistumista.

Uusien tilojen rakentaminen ja nykyisten tilojen ylläpito ja korjaus edellyttävät yleensä merkittäviä taloudellisia panostuksia. Lisäksi kiinteistövarallisuus sitoo aina huomattavia pääomia. Onkin yllättävää, että sairaanhoitopiirien hallinnoimien kiinteistöjen omistus on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta järjestetty vain yhdellä tavalla. Uudet kehittyvät rahoitusmuodot tulisi arvioida sairaanhoitopiireissä osana kiinteistöjen kokonaisvaltaista johtamista. Kuntien tiukkenevat taloudelliset olosuhteet lisäävät kiinnostusta uusia rahoitus- ja omistusmalleja kohtaan.

Tässä hankkeessa esiintyvät tarpeet ovat globaaleja, joten ongelmien esimerkillinen ratkaiseminen kotimaassa avaa laajoja kansainvälisiä toimintamahdollisuuksia asiantuntijaorganisaatioille ja yrityksille.

Tutkimus- ja kehittämishanke

Tässä suunnitelmassa esitettävä hanke kohdistuu Suomen sairaaloiden kiinteistökannan kuntoon ja rakennusten soveltuvuuteen niissä tapahtuvaan toimintaan. Hankkeen lähtökohtana on se, että maamme sairaalaverkosto kaipaa kipeästi peruskorjauksia ja siihen on laaja kansallinen tilaus. Valtiovalta on selvittämässä keinoja, joilla merkittävästi voidaan tukea sairaaloiden peruskorjaushankkeita.

Valtakunnallista peruskorjausohjelmaa vaikeuttaa se, että kuntien taloudellinen tilanne ei ole riittävän hyvä, että peruskorjaustoimia voitaisiin toteuttaa kuntien rahoituksella. Sairaanhoitopiireiltä puuttuu tietotaitoa sairaaloiden peruskorjaustoimien toteuttamisesta ja alalla ei ole riittävästi osaajia suunnittelun ja rakentamisen käytännön toimiin.

Tarkoituksena on, että Työterveyslaitos, TKK/HEMA, VTT ja KTI Kiinteistötieto toteuttavat tutkimus- ja asiantuntijalaitoksina yhdessä sairaanhoitopiirien ja alan yritysten kanssa hankkeen, jossa on kolme osatehtävää alla olevan kuvan mukaisesti.

Tutkimuskokonaisuus toteutetaan kahtena toisiinsa kiinteästi liittyvänä hankkeena: Tutkimuksellisen osan vastuu on tutkimus- ja asiantuntijalaitoksilla. Toinen osa on kehittämishanke, jossa vetovastuu on sairaanhoitopiireillä. Osaprojektirakenne on kummassakin sama.

Kuva 1. Projektin rakenne.

Kuva 2. Tutkimuksen perusasetelma

Kuvassa 2. on esitetty hankkeen perusasetelma. Sairaanhoitopiirin toiminta perustuu tulevaisuudessa kansalliseen terveydenhoidon visioon ja piirin väestölliseen kehittymiseen. Nämä muodostavat pohjan resurssien mitoitukselle ja organisoinnille. Uudet teknologian ja lääketieteen kehittymisen mahdollistamat hoitotavat on otettava käyttöön. Näistä tarpeista ja mahdollisuuksista johdetaan sairaaloiden hoitoprosessit. Kaikki nämä lähtökohdat yhdessä määrittävät tulevat tilantarpeet ja tilojen toiminnallisen suunnittelun pohjan. Sairaalan kiinteistöjohtamisen ja tekniikan tulee puolestaan palvella optimaalisesti toiminnan ja tilojen asettamia vaatimuksia. Nykyisten kiinteistöjen korjaamisen suunnittelun tulee perustua kiinteistöistä tehtyihin kelpoisuusarvionteihin, joissa on huomioitu soveltuvuus tuleviin hoitotyön prosesseihin. Tiukkenevissa taloudellisissa olosuhteissa sairaalakiinteistöjen omistamisen ja johtamisen kokonaistaloudellisuuteen ja tehokkuuteen on kiinnitettävä kasvavaa huomiota.

Tältä pohjalta projektille esitettäviä kysymyksiä on hahmotettu kuvassa 3.

Kuva 3. Tutkimuksen kysymyksiä

2. TAVOITTEET

Tämän hankkeen tavoitteena on:

1. Tuottaa menettelytavat sairaanhoitopiirin toiminnan pitemmän aikavälin suunnittelun ja tilantarpeiden yhteensovittamiseksi.

2. Määritellä perusteet sairaalarakennusten toimivuuden, käyttökelpoisuuden, ja teknisen kunnon arviointiin sekä korjaamisen suunnitteluun.

3. Kehittää sairaalan korjausprosesseja.

4. Tuottaa uusia strategisen ja operatiivisen kiinteistöjohtamisen työkaluja ja testata niitä

5. Esittää vaihtoehtoisia toimintamalleja sairaalakiinteistöjen omistamiseen, rahoitukseen ja palvelujen tuottamiseen.

3. TEHTÄVÄT, OSAPROJEKTIEN KUVAUS

Hanke rakentuu kolmesta osaprojektista, jotka on esitetty seuraaviksi:

3.1 OSAPROJEKTI 1

Sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden toiminnallinen kehittäminen ja sairaalan suunnitteluprosessi

Toiminta ja suunnittelu

Tässä osaprojektissa kehitetään terveydenhuollon rakennusten suunnitteluprosessia. Hankkeessa kehitetään menettelytapoja toiminnan pitkäntähtäimen suunnittelun ja tilantarpeiden yhdistämiseen. Muutostarpeita vastaavaa suunnitteluprosessi on jo kehitetty muualla rakennusteollisuudessa mm. toimistorakentamisessa, kuten TKK:n rakentamistalouden Suke-hankkeessa.

Suunnitteluprosessin lähtökohtana on alueellinen terveydenhuolto-ohjelman pitkän tähtäyksen suunnitelma. Nyt ollaan vaiheessa, jolloin alueen palvelusuunnitelmat on tehtävä uudestaan. Sille on kaksi syytä: 1) palvelut tullaan tuottamaan suuremmissa yksiköissä 2) ikääntyvä väestö tarvitsee erilaisen palvelurakenteen. On arvioitava, miten olemassa oleva rakennuskanta soveltuu suunnitelman toteuttamiseen.

Sairaalarakennuksissa esiintyy lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin muutostarpeita. Rakenteiden muunneltavuuden vaatimukset voidaan jäsentää ajanjaksoille lyhyt 5-7 vuotta täysin muunneltava, keskipitkä 15-25 vuotta helposti muunneltava ja 100 vuotta pysyvä rakenne.

Suunnittelun tavoitteena on toimintaprosessin ja fyysisen ympäristön yhteensovittaminen. Tämä on tehtävä usealla eri tasolla: 1) koko palveluverkon tasolla mukaan lukien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhusten hoiva- ja asumispalvelut 2) rakennuksen tasolla osastojen yhteyksien ja sijoituksen tasolle 3) osaston sisäisenä prosessien läpikäyntinä ja 4) työpisteen toimintavaatimusten selvityksenä.

Nykykäytäntöjen mukainen hierarkkiseen ja vanhentuneeseen huonekorttijärjestelmään perustuva terveydenhuollon suunnitteluprosessi ei vastaa tilojen muunneltavuuden vaatimuksiin. Tilantarpeet muuttuvat lääketieteen prosessien kehittyessä. Näihin muutostarpeisiin pitäisi pystyä vastaamaan muuntojouston avulla. Ainoa tapa saada muuntojoustavia rakenteita ja ratkaisuja aikaan, on kehittää suunnitteluprosessia siten, että:

- Yleissuunnitelma tehdään pitkälle aikavälille ja päivitetään 5 vuoden välein

- Lähtökohtana on alueellinen terveydenhuolto-ohjelma ja sen muuttuminen

- Määritellä rakenteiden muunneltavuuden vaatimukset ajanjaksoille 5 vuotta, 25 vuotta ja 100 vuotta

- Prosessit ja logistiikka käydään läpi ja uudet prosessit kytketään suunnitteluun mukaan

- Integroidaan talotekniset järjestelmät, kuljetusreitit ja sairaalatekniikka mukaan jo suunnittelun alusta asti

- Määritellään tyypillisten työpisteiden ja tilojen käyttäjävaatimukset sekä muunneltavuuden vaatimukset

- Tehdään kunnollinen peruskorjaussuunnitelma, jossa määritellään, mitä on pakko ja mitä järkevä säilyttää sekä aikataulu noin 5-10 vuodeksi.

- Kytketään suunnittelijat mukaa riittävän ajoissa.

- Innovatiivisuus on suunnitteluprosessissa alusta asti mukana

- Hyödynnetään 3D ja 4D tekniikkaa (aika ja suunnitelmien visualisointi)

- Määritellään uuden suunnitteluprosessin mukaiset suunnitteluaikataulut ja työmäärät

Suunnittelumenetelmien kehittäminen on mahdollista vain työskentelemällä sairaanhoitopiirin konkreettisen tilanteen parissa. Tuloksena on menetelmä ja toimintatavat, jotka dokumentoidaan tavalla, jota seuraava sairaanhoitopiiri tai muu käyttäjä voi hyödyntää.

Tehtävä on laaja, mutta sitä helpottaa jo olemassa oleva kokemus prosessien analysoinnista. Tätä on TKK:n HEMA-ryhmällä. Käytettävissä on myös Network for Future Regional Health Care – projektin kontaktiverkko ja tulokset.

Tulokset:

· Toimintaprosessien ja tilantarpeiden yhteensovittaminen (menettelytapa ja tarveselvitys)

· Hankesuunnitelman malliratkaisut

· Terveydenhuollon kiinteistöjen arviointimalli

Suunnitteluprosessi ja sen kehittäminen

TKK/HEMA-ryhmän työssä on tullut selvästi esiin suunnittelun ongelmat. Lähtötiedot ovat puutteelliset, eivätkä kata koko piirin toimintaa. Yleissuunnitelma ote puutuu. Suunnitteluprosessi ei ole hallinnassa. Tilanne edellyttää seuraavassa esitettäviä kehitystoimenpiteitä.

Terveydenhuollon suunnittelun ja rakentamisen vaiheet ovat seuraavat:

1. Lähtötiedot alueen palvelujärjestelmästä

- Väestöpohjainen alueellinen terveydenhuolto-ohjelma

- Palvelujen sijoittumisohjelma ja olemassa olevien tilojen inventaario

- Sairaaloiden tontinkäytön yleissuunnitelma (Master plan)

2. Projektin lähtötiedot

- Osaprojektin ohjelma

· Lääketieteellinen

· henkilöstö

· talous

3. Suunnittelu

- Esisuunnitelma

- Prosessien suunnittelu

- Yksityiskohtainen suunnitelma

4. Toteutus

- Sovitaan myöhemmin sairaanhoitopiirien kanssa

5. Evaluointi

- Kuuluu projektin tulosten seurantaan

Rakentamisprosessi palvelujärjestelmäsuunnittelusta uuden rakennuksen evaluointiin kestää helposti 10-15 vuotta. Näin ollen tämän projekti puitteissa kaikkia vaiheita ei ehditä käydä läpi.

Työssä panostetaan seuraaviin avainasioihin: lähtötilanne, prosessit, työympäristö ja suunnittelumenetelmän kehittäminen.

Lähtötilanteen kuvaus

Käydään läpi sairaanhoitopiirin pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS)

Tarvittaessa tehdään sairaanhoitopiirin PTS:n tarkistuslaskelmat koskien väestöennusteen vaikutusta palvelutarpeeseen. Tässä hyödynnetään Tilastokeskuksen ja Stakesin rekisterien tietoja. Tarvittavat laskentamallit kehitetään TKK:n Tepro-projektissa.

Inventoidaan olemassa oleva rakennuskanta

Olemassa oleva rakennuskanta inventoidaan. Työssä käydään läpi sairaanhoitopiirin rakennukset sovitussa laajuudessa TKK:n asiantuntijaryhmän toimesta. Ryhmä kiinnittää huomiota prosessien sujuvuuteen, logistiikkaan, laajennettavuuteen ja rakennuksen kuntoon yleisellä tasolla.

Inventointimenetelmiä on useita, kuten USA:ssa uusien rakennusten käyttöönottoon kehitetty POE, englantilaisen NHS yksityiskohtainen kiinteistöjen arviointimenetelmä ja hollantilaisten Netherlands Board for Hospital Facilities tuottama arviointijärjestelmä, joka pisteyttää sairaalan ominaisuuksia detaljoidusti. Kaikki nämä menetelmät ovat raskaita, ja siksi tarvitaan helppokäyttöisempiä versioita. Sotera on kehittänyt näitä menetelmiä mm Baltia-yhteistyön puitteissa ja soveltanut niitä jatkuvasti mm. Latvian sairaalakannan arviointiin.

Tarvittavat tekniset kuntoarviot eivät kuulu tähän työvaiheeseen.

Tarkistetaan tontin yleissuunnitelma

Käydään läpi olemassa oleva yleissuunnitelma tontin käytöstä ja tarvittaessa tehdään siihen muutoksia yhdessä sairaanhoitopiirin edustajien kanssa.

Terveydenhuollon prosessit

Aluksi käydään läpi suunniteltu prosessi ja sen tilantarve vaihtoehtoisin arkkitehtonisin ratkaisuin. Prosessin tehokkuus mitataan ennen ja jälkeen teknisen korjausratkaisun.

Osaprojektin ohjelmasta tehdään kokonaisuus, jossa selvitetään rakennusprojektin vaikutus tuotteen hintaan. Tämä edellyttää, että rakentaminen, kalustus ja varustus sekä uuden tilan henkilöstösuunnitelma muodostavat yhden kokonaisuuden.

Kohdesairaalan kanssa käytävien neuvottelujen jälkeen kehitetään mahdollisesti vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka vertaillan.

Tässä työvaiheessa hyödynnetään TKK-HEMA-ryhmän Tepro projektin tuloksia. Niitä on saatavissa mm. leikkaustoiminnan, päivystyksen ja vuodeostojen osalta.

Työympäristön käytettävyys ja sen parantaminen

Sairaalan henkilökunnan työtehtävät, potilaskeskeinen hoitokulttuuri sekä kaluste-, varuste- ja laiteratkaisujen yhteensovittaminen asettavat vaatimuksia sairaalan tiloille ja työpisteille. Olemassa olevat työpisteet ovat tasoltaan kirjavia, usein epäergonomisia eivätkä tilankäytöltään vastaa toimintaprosessia.

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää hyvien käytäntöjen mukaisia työympäristöjä, joiden avulla säästetään henkilökunnan työtä ja vastataan tulevaisuuden muutostarpeisiin. Tarkoituksena on laatia käyttäjävaatimukset standardisoitaville sairaalan työpisteille, joissa on otettu huomioon työympäristön muunneltavuus. Työpisteiden tulee täyttää vaatimukset, joita eri tapahtumat, prosessit ja potilaskeskeinen lähestymistapa asettavat.

Tarkasteltavia rakennukselle ja työpisteille asettavia vaatimuksia ovat ainakin seuraavat:

· Tehokkuus ja kustannustehokkuus

· Joustavuus ja laajennettavuus

· Terapeuttinen ympäristö

· Puhtaus ja puhtaanapito

· Esteettömyys

· Kontrolloitu liikenne

· Estetiikka

· Turvallisuus

· Kestävä kehitys

Tutkimuksessa käytetään toiminnan ja tilan yhteensovittamiseen kehitettäviä menetelmiä. Tuloksena saadaan käyttäjävaatimukset toimiville työpisteille tilakokonaisuuksissa, jossa eri osatekijät sopivat toisiinsa.

Tehtävä on kaksivaiheinen ja siihen kuuluvat seuraavat toimenpiteet:

1. vaihe:

1. Sairaalan työpisteet inventoidaan.

2. Valitaan standardisointiin sopivat työpisteet.

3. Yhdessä sairaalan henkilökunnan, potilaiden ja työterveyshuollon kanssa käydään läpi työpisteiden vaatimukset ja ergonomia.

4. Tuloksista kehitetään työpisteiden käyttäjävaatimukset.

2. vaihe:

1. Vaatimusten perusteella arvioidaan yhdessä kaluste- ja rakennustarviketeollisuuden kanssa teollisesti tuotettavien työpisteiden jatkokehittäminen.

2. Toteutus rakennetaan myöhemmin sovittavalle malliosastolle, joka toimii pilottina prosesseille ja tekniikalle.

Hankkeella on teollista potentiaalia. Euroopan Yhteisön standardit edellyttävät niiden mukaisia tuotteita. Nykykäytäntö, jossa vaihtelevan tasoiset suunnittelutoimistot piirtävät sairaalakohtaiset kiintokalusteet on kallis ja sen laatu on epätasainen. Tulevaisuudessa tulee vielä kalliimmaksi suunnitella alusta alkaen sairaalakohtaisia kalusteita ja ympäristöratkaisuja. Kun yleistettävät ratkaisut on kehitetty, kaluste- ja rakennustarviketeollisuudella on perusedellytykset tarjota vientiin testattuja ja koeteltuja tuotekokonaisuuksia.

Projektiryhmä on ollut alustavasti yhteydessä alan teollisuuteen. Kahdeksan kalustevalmistajaa ja rakennusteollisuuden yritystä ovat valmiit osallistumaan hankkeeseen sen edettyä tuotekehitysvaiheeseen.

Suunnittelumenetelmän kehittäminen

Fyysisten puitteiden suunnittelussa on pyrittävä nykyistä huomattavasti suurempaan muuntojoustavuuteen (vrt. englanninkieliset termit flexibility, adaptability, generality, elasticity, repeatability jne.). Tilojen ja tilaryhmien standardisointia on pidettävä suunnitteluprosessin tärkeänä osana alusta alkaen. Tähän päästään mm. seuraavin keinoin:

· Kehitetään menetelmiä ja toimintatapoja prosessianalyysin tulosten käyttämiseksi tilantarpeen määrittelyyn nykyisten jäykkien ja hierarkkisten huonetilaohjelmien sijasta.

· Aikaelementti otetaan mukaan suunnitteluun ottamalla oppia alan. kansainvälisistä virtauksista (esim. "avoimen rakentamisen" käyttämistä tasoista 5v, 20v, 100v, sekä 4D-tekniikasta)

· Innovatiivisuus otetaan oleelliseksi suunnitteluprosessin lähtökohdaksi eikä enää luoteta varmoihin, mutta pitkällä tähtäimellä kestämättömiksi osoittautuneisiin ratkaisuihin.

· Asennoidutaan peruskorjauskohteisiin ikään kuin kyseessä olisi tavallista enemmän fyysisiä reunaehtoja ja rajoittavia tekijöitä sisältävä uudisrakennushanke, pyritään pois lyhyen tähtäimen "ensi-apu" ajattelusta.

Nämä muutokset vaativat suunnitteluprosessilta jatkuvuutta, pitkäjännitteisyyttä sekä jokaisen osapuolen entistä vahvempaa omistautumista. Koko prosessi on integroitava uudella tavalla siten, että rakennuksen suunnittelu, henkilökunnan suunnittelu ja rahoitusratkaisut muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden.

Jotta uusille työskentelytavoille voitaisiin luoda hedelmälliset puitteet on varmistauduttava mm. seuraavista seikoista.

Koko suunnitteluryhmä nimetään aivan prosessin alkuvaiheissa ja pidetään mukana projektin loppuunsaattamiseen asti. Vallitsevien hankintalakien puitteissa varmistetaan mahdollisimman ammattitaitoisen ja asialle omistautuneen suunnitteluryhmän kokoonpano. Kaikissa päätöksissä laatu on asetettava hinnan edelle valintakriteerinä.
Määritellään uuden suunnitteluprosessin mukaiset suunnittelu-aikataulut sekä työmääräarviot siten että suunnittelijoiden ja muiden asiantuntijoiden työpanos ja omistautumisen taso on kaikkien osapuolien kannalta on tasapainoinen ja mielekäs.
Uudisrakennuksen suunnittelu painottuu hankkeen alkuun, kun taas korjausrakentamisen suunnittelu jakautuu tasaisemmin koko hankkeen ajalle. Myös työmäärä on suurempi kuin vastaavassa uudishankkeessa. Suunnittelusopimukset ja aikataulut ovat tässä avainasemassa, millaisin resurssein suunnittelija hallitsee hanketta. Rakentamisen aikaisia riskejä vähentää lähtötietojen ja tavoitteiden perusteellinen selvitys hankkeen alussa. Vanhan rakennuksen kehittäminen vaatii sen tuntemista.
Jotta talotekniset järjestelmät, reititykset ja sairaalatekniikka saataisiin integroitua mahdollisimman tehokkaasti ja muuntojoustavasti rakennuksen arkkitehtuuriin ja toiminnallisiin periaatteisiin on näiden alojen spesialistien työskenneltävä tiiviissä yhteistyössä pääsuunnittelijan kanssa jo ensimmäisistä luonnoksista lähtien
Yhtä hyvin kuin standardisointi ja modulaarisuus tuovat joustavuutta ja monikäyttöisyyttä itse suunnitteluratkaisuihin, se voisi soveltua myös korjausprosessiin, esim. jaksottamalla sitä osiin, kunkin jakson sisältäessä rakennuksen tutkimista, suunnittelua ja rakentamista.
Korjausrakentamisen ja sen suunnittelun vuoropuhelussa on tärkeää tiedonkulku ja joustavuus yllätysten ja muutosten varalta. Suunnittelukäytäntöjä tulee kehittää korjaamiseen sopiviksi. Tätä on jo tutkittu, mutta ei sairaaloiden korjaamiseen.

Valsai-hankkeessa on tarkoitus soveltaa käytäntöön yllä olevia toimintaperiaatteita.

3.2. OSAPROJEKTI 2

Sairaalarakennusten teknologian, olosuhteiden ja korjausprosessin kehittäminen

Kuten koko VALSAI-tutkimuskokonaisuus niin myös tämä osa-alue jakautuu sekä palvelutuottajan (sairaanhoitopiirin tai sairaalan) hakemaan että tutkimuslaitosten hakemaan projektiin. Jälkimmäinen projekti sisältää kehitystehtäviä, joissa on myös mukana teollisia osapuolia.

Tässä osatehtävässä tarkastellaan nykyisen sairaalarakennuskannan kuntoa ja korjattavuutta teknisten ominaisuuksien ja olosuhteiden kannalta. Samanaikaisesti on arvioitava kiinteistöjen toiminnallisia ominaisuuksia, muunneltavuutta ja sijaintia (tämä tapahtuu osaprojektissa 1). Näin kyetään määrittämään rakennusten ja tilojen käytettävyys tulevan toiminnan tarpeisiin.

Työssä täsmennetään myös yleisiä suunnitteluohjeita sairaaloiden tekniselle suunnittelulle. Nämä ohjeet on koettu usealla osa-alueella puutteellisiksi. Tarvittavien tuotteiden ja järjestelmien tuotekehitysperusteita haetaan samalla järjestelmällisesti tässä tehtävässä.

Sairaalarakennusten rakenteellisen kunnon ja sisäilmaolosuhteiden osalta lähtökohtana on mm. sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyslaitoksella teettämä valtakunnallinen sisäilmaselvitys (STM:n sairaalaselvitys, 2005).

Kiinteistöjen teknisen tason ja kunnon arvioinnin sekä uudistamisen suunnitteluperusteiden lisäksi osatehtävässä kehitetään systemaattisesti rakennusten korjausprosesseja.

Sairaalan toimintaa voidaan harvoin siirtää muualle korjaustoiminnan ajaksi. Sairaaloiden korjaamisen perusongelma on näin ollen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen samanaikaisesti, kun osia rakennuksesta ja sen teknisistä järjestelmistä korjataan tai perusparannetaan. Korjaustyön aikana ei potilasturvallisuutta saa vaarantaa eikä sairaalahenkilöstön työolosuhteita kohtuuttomasti heikentää. Toimivan sairaalan problematiikka, tarvittavat työnaikaiset suojaukset ja olosuhteiden varmistukset ovat prosessinhallinnan peruslähtökohta. Korjaamiseen voi liittyä myös merkittäviä sairaalabakteereiden leviämisriskejä ja esim. asbestia sisältävien materiaalien purkuja.

Käytössä oleva sairaalakiinteistö on lähtökohta korjaushankkeen suunnittelulle ja toteutukselle. Vaikka suunnittelua ja korjaustyötä varten tehdäänkin kiinteistön kuntotutkimus, on riski yllätyksille silti olemassa työmaaprosessin aikana. Korjaushankkeissa sairaaloiden tilaratkaisuja ja sisäistä logistiikkaa on usein myös tarve kehittää. Nämä ovat lisähaasteita toteutusprosessille sekä laatu- ja kustannusriskien hallinnalle.

Tavoitteet

Tämä osatehtävä vastaa seuraaviin koko hankkeen tavoitteisiin:

- Määritellä perusteet sairaalarakennusten toimivuuden, käyttökelpoisuuden, ja teknisen kunnon arviointiin sekä korjaamisen suunnitteluun.

- Kehittää sairaalan korjausprosesseja.

Tehtävät ja toteutus

1. Perustietojen kokoaminen, state of the art

Työ käynnistetään kokoamalla kansainvälinen ja kansallinen tieto suunnitteluohjeista ja käytössä olevasta teknologiasta. Tarkastelu sisältää myös katsauksen tähän aihealueeseen liittyvästä osaamisesta ja sen saatavuudesta.

2. Kiinteistöjen teknisen kunnon ja käyttökelpoisuuden arviointimenetelmät

Arvioinnin kohteena ovat rakennusten olosuhteet ja hygieniaratkaisut sekä näitä palvelevat järjestelmät, sekä hoitohenkilökunnan että potilaiden kannalta katsottuna. Rakenteiden kunto ja toimivuus ja näiden ominaisuuksien korjattavuus ovat tarkasteltavana. Kerroskorkeudet, vertikaalisten asennusreittien mahdollisuudet ym. uudistamiseen liittyvät näkökohdat on otettava huomioon tarkasteluissa.

Hankkeessa mukana olevien sairaanhoitopiirien kanssa valitaan ne kiinteistöt, joihin yksityiskohtaisemmat tarkastelut kohdistetaan arviointimenetelmän testaamiseksi. Rakennuksille tehdään tarvittavat kuntoarvioinnit ja sisäilmaselvitykset (joissain tapauksissa rajallisia kuntotutkimuksia) sekä teknisten järjestelmien tason arviointi. Nämä tehtävät raportoidaan kiinteistökohtaisesti.

Tämä arviointimenetelmä yhdistetään osatehtävän 1 toiminnalliseen arviointiin.

3. Teknisten ratkaisujen konseptit ja suunnitteluohjeet sekä tuotekehitysperusteet

Tässä tehtävässä laaditaan yleisellä tasolla suunnitteluohjeita sairaalan:

- rakenteille ja materiaaleille

- sisäilmalle ja ilmanvaihdolle

- muulle talotekniikalle, rakennusautomaatiolle

- viestintäjärjestelmien huomioon ottamiselle

Tutkimuksen kohdesairaaloissa hahmotetaan vaihtoehtoisia reititysmahdollisuuksia ja järjestelmäkonsepteja taloteknisille ratkaisuille. Erityinen paino on ilmanvaihdolla ja olosuhteiden hallinnalla. Muuntojoustavuus on myös keskeinen näkökulma.

Sairaalateknisten ratkaisujen teknologinen kehittyminen on otettava tässä tehtävässä erityisesti huomioon.

Tuotekehitysperusteita tarkastellaan yhdessä osallistuvien yritysten kanssa. Tarkastelun pohjana on koko hankkeen puitteissa esille tuleva tieto, ja eri osapuolten näkemykset.

4. Korjausprosessin kehittäminen

Koska hankkeessa kehitetään samanaikaisesti sairaaloiden toimintaan liittyviä prosesseja, on korjausrakentamisen prosessien merkittävä, ns. re-engineering -tyyppinen parantaminen luonnollinen lähestymistapa ja tavoite. Alan kotimaisen huippuosaamisen lisäksi kehittämisessä hyödynnetään myös ulkomaisia lähteitä ja tutkijoita.

Tarkastelukohteiksi haetaan sellaisia hankkeita, joiden korjaaminen on käynnistymässä lähitulevaisuudessa. Tässä tehtävässä on varmistettava myös työn toteuttajien osallistuminen kehitystyöhön. Valituille kohteille laaditaan vaihtoehtoiset korjausstrategiat. Yksi kohteista valitaan tarkemman tutkimuksen kohteeksi, jolle tehdään:

- Riskien analysointi

- Pilottihankkeen prosessien kuvaaminen

- Kehittämispotentiaalien etsintä prosessien ja korjausmenetelmien osalta

- Prosessien uudelleen suunnittelu (re-engineering)

- Kehitysehdotusten kokeilu käytännössä

- Tulosten raportointi

Re-engineering kehittämisperiaatteita on menestyksellisesti käytetty uudisrakentamisessa ja sen osaprosesseissa. Lähestymistapa soveltuu hyvin myös tämän hankkeen tavoitteisiin. Tutkimuskohteen osapuolten kanssa kuvataan nykyisen käytännön mukaiset korjausprosessit. Prosesseista haetaan merkittävimmät kehittämismahdollisuudet, joista laaditaan kehitysehdotukset. Uusia korjausprosessien ja -menetelmien malleja kokeillaan näissä kohteissa. Hankkeessa sovelletaan toimintatutkimuksen menetelmiä, missä todelliset ongelmat etsitään käytännöstä ja kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta mitataan ja havainnoidaan. Tutkimusryhmä on aikaisemmin osallistunut useisiin korjausrakentamista kehittäviin projekteihin, joissa on kehitetty ja sovellettu asuinrakennusten korjausmenetelmiä, jotka mahdollistavat rakennusten käytön korjaustyön aikana.

Korjausprosessin kehittämisessä painotetaan uutta laatutekniikkaa ja riskienhallintaa. Työssä on erityisesti suunnitteluprosessin osalta kiinteä yhteys osaprojektiin 1.

5. Kustannusten hallinta ja päätöksenteon apuvälineet

Korjaamisen kustannusten hallinta hankesuunnitteluun liittyvästä päätöksenteosta alkaen on erityisen vaativaa. Osatehtävässä kehitetään osallistuvien organisaatioiden ja kansainvälisen yhteistyön avulla mallia kustannusten hallintaan. Tällöin otetaan huomioon myös ne välilliset kustannukset, jotka erilaisissa vaihtoehdoissa syntyvät sairaanhoitopiirin (tai yksittäisen sairaalan toiminnalle). Tämä malli on kyettävä yhdistämään sairaanhoitopiirin kokonaissuunnitteluun ja sairaaloiden prosessien kehittämisen malleihin (osatehtävä 1) sekä kiinteistöjen johtamisen menetelmiin (osatehtävä 3).

Osatehtävän organisaatio

Edellä kuvatut tehtävät liittyvät kiinteästi toisiinsa ja ne toteutetaan projektiin osallistuvien tutkimuslaitosten, sairaanhoitopiirien ja yritysten välisenä yhteistyönä.

Valsai-hankkeen tutkimusosapuolista tähän osatehtävään osallistuvat (suluissa tehtävä, josta ko. tutkimusyksikkö on päävastuussa):

Työterveyslaitos (1.)

TKK LVI-tekniikka (3.)

TKK Arkkitehtiosasto (2., 5.)

VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (4.)

Lisäksi käytetään sairaalatekniikan ja informaatiotekniikan asiantuntemusta em. laitosten muista yksiköistä.

Oleellinen osa käytännön työstä on osallistuvien sairaanhoitopiirien työpanosta. Erityisesti korjausprosessien osalta tarvitaan myös toteuttavien yritysten (suunnittelu, projektinjohto, rakennus- ja installaatiotyöt) panosta.

3.3. OSAPROJEKTI 3

Sairaalakiinteistöjen strategisen johtamisen toimintamallit ja työkalut

Taustaa

Sairaalakiinteistöjen johtamisen pitkäjänteinen kehittäminen ja tehostaminen edellyttää kokonaisvaltaisen strategisen lähestymistavan omaksumista tämän monimuotoisen resurssin johtamiseen. Johtamismallien ja -käytäntöjen tulee ottaa huomioon sekä kiinteistöjen rooli keskeisenä hoitotyön resurssina ja toimintaympäristönä että niiden suuri taloudellinen merkitys investointina ja kustannuseränä. Kaikki yritysten toimitilajohtamiselle tyypilliset kiinteistöjohtamisen näkökulmat ovat sovellettavissa myös sairaalakiinteistöjen johtamiseen.

Toimitilajohtamisen keskeisiä näkökulmia ovat:

1. Tilojen käyttö: käyttäjien tarpeet ja tilojen laadullinen ja määrällinen kysyntä

Tilat ovat yksi sairaanhoidon edellyttämistä välttämättömistä resursseista, ja kiinteistöjen olemassaolon oikeutus syntyy käyttäjien tarpeista. Sairaanhoidon nopeasti kehittyvät prosessit asettavat kasvavia haasteita kiinteistöjen ja tilojen johtamiselle. Toimitilajohtamisen keskeisenä haasteena on integroida käyttäjien nopeasti muuttuvat tarpeet hitaasti sopeutettavissa olevaan tilojen tarjontaan. Sairaanhoidon prosessien herkästä ja spesifistä luonteesta johtuen tämä haaste on erityisen suuri sairaanhoidon kiinteistöissä. Siksi kiinteistöjohtamisen strategian tulee perustua pitkän tähtäimen visioon hoitotyön ydinprosessien kehityksestä ja tilatarpeesta sekä taloudellisten ja poliittisten reunaehtojen asettamista realiteeteista. Tilankäytön strategian laadinnassa hyväksikäytettäviä työkaluja ovat mm. olemassa olevan kiinteistökannan laadulliset ja määrälliset analyysit ja salkutukset ydintoiminnan prosessien hahmotuksen pohjalta

. 2. Omistus: Kiinteistövarallisuuden johtaminen

Kiinteistövarallisuus sitoo aina huomattavan määrän pääomia. Lisäksi kiinteistöjen jatkuva johtaminen ja ylläpito aiheuttaa vuositasolla merkittäviä kustannuksia. Pääomat ja rahoitus ovat jatkuvasti niukemmaksi käyvä resurssi kaikille julkisen sektorin organisaatioille, ja niiden käytön tehostamiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Siksi uudet kehittyvät rahoitusmuodot esimerkiksi erilaiset julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä toteutettavat PFI / PPP / elinkaarimallit herättävät kiinnostusta monilla tahoilla. Muita kehittyvien kiinteistömarkkinoiden tarjoamia kiinteistövarallisuuden ja pääomien uudelleenjärjestelymalleja ovat esimerkiksi yhtiöittäminen, arvopaperistaminen, jopa kiinteistöjen myynti ulkopuolisille sijoittajille. Pääomien käytön tehostamiseen tähtäävät päätökset edellyttävät kuitenkin tuekseen nykyistä kattavampaa ja täsmällisempää informaatiota pääomien nykyisen käytön volyymeistä, tehokkuudesta sekä tuotoista ja kustannuksista. Kiinteistöjen omistamisen ja rahoituksen kehittäminen ja tehostaminen voi perustua vain läpinäkyvään ja oikeaan informaatioon pääomien nykyisestä käytöstä ja tehokkuudesta. Tämänkaltaisen informaation tarve on muissa julkisen sektorin organisaatioissa havaittu keskeiseksi myös päätösten perustelemisessa ja esittelemisessä organisaatioiden hallinnolle ja poliittisille päätöksentekijöille.

3. Palvelut: Kiinteistöpalvelujen johtaminen ja hankinta

Toimitilajohtamisen kolmas keskeinen näkökulma koskee kiinteistöjen päivittäiseen johtamiseen ja ylläpitoon tarvittavien palvelujen johtamista. Näitä palveluja voidaan johtaa ja tuottaa joko kiinteistöorganisaation omana toimintana tai hankkia ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Myös palvelujen johtaminen ja tuottaminen on elänyt voimakkaan murroksen aikaa viime vuosina, ja uusia toimintamalleja on tutkittu ja omaksuttu laajalti. Yhtä, kaikille sopivaa parasta toimintamallia ei ole olemassa, vaan palvelujen strategia tulee sovittaa niin kiinteistöjohtamisen laajempaan kontekstiin kuin saatavilla oleviin resursseihin ja vaihtoehtoihinkin. Myös palvelujen osalta päätöksenteko edellyttää informaatiota palvelujen nykyisistä organisointi- ja johtamismalleista sekä palvelujen kustannuksista ja laatutasosta. Palvelujen järjestämistä koskevien päätösten tulee perustua eri vaihtoehtojen vahvuuksien ja heikkouksien perusteelliseen analyysiin kunkin organisaation omasta näkökulmasta.

Tavoitteet

Tämän osaprojektin tavoitteena on lisätä tutkimustietoa sairaalakiinteistöjen johtamisen toimintamalleista sekä kehittää strategisen ja operatiivisen kiinteistöjohtamisen työkaluja yksittäisten sairaalakiinteistöjen sekä kiinteistösalkkukokonaisuuksien johtamiseen sisältäen:

1. Kiinteistöjohtamisen organisoinnin vaihtoehtoisten toimintamallien kuvaus sekä niiden soveltuvuus erilaisiin organisaatioihin ja tilanteisiin; käsiteltävinä asiakokonaisuuksina esim.:

· keskitetty vs hajautettu päätöksenteko

· oma vs ulkoistettu palvelutuotanto

· erilaiset sisäisen vuokran järjestelmät; vuokrien määräytyminen

2. Uusien rahoitusinstrumenttien ja mallien saatavuus ja soveltuvuus sairaalakiinteistöille:

· Yhtiöittäminen

· Elinkaarimallit; ppp- / pfi-mallit

· Yksityistäminen / arvopaperistaminen

3. Sairaalakiinteistöjen johtamisen taloudellisten tunnuslukujen kehittäminen ja testaaminen, jatkuvan seuranta- ja benchmarking-järjestelmän perustan luominen; näkökulmina mm.

· Tilankäytön tehokkuus

· Pääomien tuottavuus

· (sisäiset) vuokrat

· Kiinteistöjen ylläpitokustannukset

· Palvelujen kustannukset

· Käyttäjätyytyväisyys

KTI:n tavoitteena on pitkällä tähtäimellä kehittää keskeisiin tunnuslukuihin perustuva jatkuva benchmarking- / informaatiopalvelu sairaanhoitopiirien kiinteistöjohtamisen tueksi. Tämä hanke tukee tämänkaltaisen palvelun kehittämistä lisäämällä tutkimustietoa, osaamista ja kehittämällä yhteistyöverkostoa.

Toteutus

KTI Kiinteistötieto Oy on osaprojektin pääasiallinen toteuttaja. KTI on suomalaisia kiinteistömarkkinoita palveleva riippumaton asiantuntijayritys, joka ylläpitää laajoja tietokantoja kiinteistömarkkinoiden ja kiinteistöjohtamisen erilaisista muuttujista sekä toteuttaa erilaisia tutkimus- ja kehityshankkeita. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä VALSAI-hankkeen muiden tutkijatahojen, kansainvälisen verkoston sekä hankekokonaisuuteen osallistuvien sairaanhoitopiirien kanssa. Hankkeen toteutuksen vaiheita ovat:

1. Selvitys sairaalakiinteistöjen nykyisistä johtamismalleista sekä niiden vahvuuksista, heikkouksista sekä tulevaisuuden haasteista; lähtökohtana sairaan-/ terveydenhoidon tulevaisuuden näkymät ja haasteet

· Kirjallisuusselvitys

· Kansainvälisten kokemusten selvittäminen ja kuvaaminen

· Haastattelut ja workshopit (osallistuvat sairaanhoitopiirit, mahd. viranomaistahot)

2. Sairaalakiinteistöjen johtamisen avaintunnuslukujen määrittäminen, laskentakäytännöistä sopiminen sekä testaaminen osallistuvissa sairaanhoitopiireissä:

· Kirjallisuusselvitys: kiinteistöjohtamisen tunnusluvut ja niiden soveltaminen erilaisiin organisaatioihin

· Workshopit: tunnuslukujen määrittäminen ja laskentamenetelmät (osallistuvat sairaanhoitopiirit)

· Tiedonkeruu: laadulliset ja numeeriset tiedot kerätään osallistuvista sairaanhoitopiireistä (mm. kustannukset, tehokkuustunnusluvut, laadulliset mittarit)

· Tietojen analysointi, tunnuslukujen laskenta

· Raportointi ja sairaanhoitopiirikohtainen palautetilaisuus

3. Uusien rahoitusinstrumenttien soveltuvuus sairaalakiinteistöjen omistuksen / rahoituksen järjestämiseen:

· Kansainvälisesti käytössä olevien mallien selvittäminen ja kuvaaminen: saatavuus, käyttö, ominaisuudet (mm. PPP / PFI; arvopaperistaminen, yhtiöittäminen)

· Haastattelut: sairaanhoitopiirit, rahoituksen tarjoajat, kiinteistösijoittajat

· Vaihtoehtoisten mallien soveltuvuus ja hyväksikäytettävyys suomalaisessa toimintaympäristössä terveyden- / sairaanhoitojärjestelmä sekä rahoitusmarkkinoiden toimintaympäristö huomioon ottaen

Projektin kukin vaihe jakautuu kahteen osioon:

· yleinen, tutkimuksellinen osio (kirjallisuusselvitykset, uuden tiedon keruu, mallinnus, raportointi); jonka tuloksena syntyy:

· Kirjallinen julkaistava raportti sairaalakiinteistöjen strategisen johtamisen malleista ja toimintatavoista sekä uusista rahoitusmahdollisuuksista

· Ehdotus tunnusluvuiksi ja mittaristoksi sairaalakiinteistöjen jatkuvan johtamisen seurantaan ja vertailuun

a) Soveltava osio, jossa tutkimuksen tuloksia sovelletaan osallistuvien sairaanhoitopiirien tarpeisiin ja tilanteeseen, minkä tuloksena syntyy

· Luottamuksellinen benchmarking-raportti hankkeeseen osallistuville sairaanhoitopiireille sisältäen:

· Nykyisen johtamismallin analyysin ja vertailun

· Sovittujen tunnuslukujen analyysin ja vertailun

· Työkaluja toiminnan kehittämiseksi

4. TULOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN

Projektin keskeiset tulokset ovat:

1. Sairaanhoitopiirin hoitotyön pitkän tähtäimen toiminnallisen suunnittelun ja tilantarpeiden yhdistämisen menettelytavat

2. Menettelytavat sairaalayksiköiden hoitoprosessien suunnittelun ja kehittämisen sekä tilojen suunnittelun yhdistämiseksi. Hankesuunnitelman malliratkaisut.

4. Terveydenhoidon kiinteistöjen arviointimalli.

5. Korjausprosessin uusi malli.

6. Kiinteistöjen johtamisen ja omistamisen toimintamallit

Tulosten merkitys ja hyödyntäminen

Hankkeella on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia parantuneen terveydenhoidon työolosuhteiden ja hoitotyön tuottavuuden sekä kiinteistöpääoman parantuneen hyödyntämisen muodossa.

5. ORGANISAATIO

Hankkeen päätutkijoina toimivat Työterveyslaitos, TKK HEMA (BIT, Sotera, TKK-R, TKK-LVI, TKK-A), VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ja KTI.

Hanke toteutetaan neljän (4) sairaanhoitopiirin alueella. Sairaanhoitopiireinä ovat Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen, ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Niiden teknisten osastojen johtajat ovat hankkeen yhdyshenkilöinä.

Projekti koostuu kolmesta läheisesti toisiinsa limittyvästä osaprojektista oheisen kaaviokuvan (kuva 1) mukaisesti. Kaaviossa on myös hahmoteltu kansainvälistä yhteistyörakennetta European Healthcare Property Networkin puitteissa.

Lisäksi kootaan yritysryhmät osaprojekteittain.

Hankekokonaisuuden koordinoinnista vastaa Työterveyslaitos, projektin johtajana prof. Kari Reijula. Projektipäällikkönä toimii DI Markku Rantama, Rantama Consulting.

Projektilla ja sen rinnakkaishankkeilla on sairaanhoitopiirien ja yritysten sekä tutkimusosapuolien edustajista koostuva johtoryhmä.

6. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Valsai-projektin kansainväliset yhteydet

Valsai -projektin kansainväliset yhteydet perustuvat meneillään olevan INTERREG 3C-hankkeen: Network for Future Regional Health Care –projektiin, TKK:n Hema-ryhmän European Health Property Network –organisaation kanssa tekemään tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön, GUPHA-verkostoon (GUPHA= Global University Program for Health Care Architecture) sekä TKK:n Baltia-yhteistyöhön. Näissä kaikissa verkostoissa TKK:n HEMA-ryhmä on keskeisesti mukana.

Network for Future Regional Health Care –projekti käynnistettiin vuonna 2002 Tekesin valmistelurahalla. Projektin koordinaattori on Technomedicum, osallistujina yhdeksän EU-maata, ja yli 20 laitosta. Projektissa on neljä osaa: visiot, prosessit ja niiden uudistuminen, uudet toimintamallit sekä tulosten soveltaminen. Visio-osa valmistuu syksyllä 2005. Se muodostaa hyvän vertailupohjan sairaanhoitopiirien omille suunnitelmille.

Interreg 3C-hankkeessa on osa 4 nimeltään: New Concepts and New Environments. Tämän osaprojektin strateginen fokus on konseptien ja uusien ympäristöjen suunnittelussa. Tätä asiaa koskeva kokous järjestetään Lundissa 7. – 9.12.2005. Tämä seminaari tuottaa Valsai-projektille tiedot kehityksen nykyvaiheesta.

European Health Property Network on organisaatio, joka kehittää kiinteistöjen hallintaa, rahoitusta ja käyttöä. Organisaation työssä on tullut selväksi, että useilla sairaanhoitoalueilla on kiinteistökannalla vajaakäyttöä ja epätarkoituksenmukaista käyttöä. Tämän ongelman ratkaiseminen edellyttää, että sairaanhoitopiirillä on selvä käsitys kokonaisuudesta, ikääntymisen aiheuttamista tulevista ongelmista, strategia palvelujen sijoittamisesta ja suunnitelma kuinka strategia toteutetaan.

GUPHA-yhteistyön puitteissa on saatavissa käsitys Japanin ja USA:n sairaaloiden kehitystyöstä. Organisaatio pitää vuosittain teema-pohjaisia kokouksia, joihin on tarkoitus osallistua.

TKK:n Baltia- yhteistyö on keskittynyt rakennusten arvioitiin. Tuloksena on syntynyt mm. tunnuslukuja ja arviointimenetelmiä käsittelevä raportti Evaluation of Health Care Facilities (TKK, Arkkitehtiosasto 2002/86) ja Riikan seitsemän akuuttisairaalan yksityiskohtaisempi arviointi-raportti Evaluation of seven hospitals in the City of Riga (TKK-Hema ISBN 951-22-7272-5). Parhaillaan on meneillään jatkotyö, jossa pyritään optimoimaan keskeisten rakennusten käyttö Latvian National Hospital’ia muodostettaessa..

Projektin aikana pyritään luomaan yhteydet myös USA:n HealthTech-verkostoon.

Kansainvälinen yhteistyö projektin osana

Tässä hankkeessa on tavoitteena saada muodostetuksi Euroopan tason ryhmä, joka yhteistyössä ratkoo sairaalaprosessien logistiikan ja vaikeamman korjausrakentamisen ongelmia. Ryhmään voidaan olettaa saatavaksi jäseniä Pohjoismaista, Keski-Euroopasta, Englannista, Ranskasta, Italiasta, Unkarista ja mahdollisesti Baltiasta. Kaksi osa-aluetta on sellaisia, joissa voidaan hyötyä kansainvälisestä yhteistyöstä.

Käytettävät kiinteistöjen arviointimenetelmät ja tunnusluvut

Nykyisin käytettävät käsitteet ovat tunnuslukuja. Kansainvälisesti on saatavissa mm. brittiläinen NHS:n käyttämä tunnuslukujärjestelmä, hollantilainen Bouw-collegen arviointijärjestelmä ja ruotsalainen SPRI:n suunnittelumateriaali. Sairaalan toiminnalliseen arviointiin ne ovat hankalasti sovitettavia, koska helposti syntyy tavaton määrä lukuja, joitten kokonaisuutta on vaikea ymmärtää. Lisäksi käytetyt tunnusluvut ovat vanhentuneita, kuten m2/sairaansija, joka menetti merkityksensä hoitoaikojen lyhentyessä ja päiväkirurgian syntyessä. Sairaansija katosi perusyksikkönä tiloja arvioidessa. TKK:n projekteissa hiottu arviointimenetelmä muodostaa perustan sairaanhoitopiirin kiinteistökannan arviointiin. Sitä täydennetään tunnuslukujen osalta seuraavasti:

Tunnuslukuja tarvitaan useammalla eri tasolla. Jotkut kuvaavat rakennusten määrää väestöön suhteutettuna, jotkut yksikköjen ahtautta tai väljyyttä. Osa tunnuslukuja kuvaa rakennuksen teknistä tasoa. Kyseessä on siis käsite- ja lukusarjan tekeminen.

Nyt tarvitaan myös uuden tyyppisiä käsitteitä. Käsitteet voisivat olla esimerkiksi sellaisia, jotka kuvaisivat jonkin tilan kuormitettavuutta, esimerkiksi henkilökunnan ja potilaiden määrä tunteina 100 m² kohti. Käsite kuvaa mm. ilmanvaihdon tarvetta. Kiinteistökannan toiminnallisuuden ja taloudellisuuden yhdistäminen vaatii projektilta ponnisteluja. Tämäntapainen työ on osittain jo meneillään European Health Property Networkin asiantuntijatyöryhmässä. Tavoitteena on projektin puitteissa hyödyntää tätä yhteistyötä.

Informaationtekniikan ja kiinteistöautomatiikan vaikutus rakentamisohjelmaan

Toinen laajempi kansainvälisen yhteistyön alue on informaatiotekniikan soveltaminen rakentamiseen. Informaatiotekniikka on sinänsä suunnittelun kannalta teknisesti suhteellisen yksinkertainen asia, suunnittelussa on huomioitava näyttöjen, näppäimistöjen sekä laitteistojen määrä. Niiden vaikutus potilasprosessiin on merkittävä. Onnistuneessa sairaalassa prosessien yksinkertaistamisella oletetaan saatavan 10 – 20 % kustannussäästöjä. Nämä säästöt eivät synny automaattisesti lisäämällä tietokoneita ja langattomia verkkoja.

Säästön saavuttaminen edellyttää kuitenkin, että sairaalalla on valmiuksia ja kyky analysoida prosessit sekä saattaa uudet prosessit käytäntöön. Tämä merkitsee rakentamisohjelmassa huonetilaohjelman uudelleenajattelua ja uusien ratkaisujen käyttöä. Jos tiedot käsitellään vasta tässä vaiheessa voidaan informaatiotekniikalla saavuttaa säästöjä.

European Health Property Networkin kanssa on alustavasti sovittu siitä, että Valsai-projektin kanssa perustetaan EuHPN:n työryhmä selvittämään vaikeampia ongelma-aloja. Tällaisia ovat mm. uuden informaatiotekniikan soveltaminen kiinteistötekniikkaan varastoautomatiikka, kuljetusjärjestelmät, potilaan opastustekniikka, kyltitys ja sen vaihtuva ohjaus, jne. Näistä on joissakin sairaaloissa saatavissa jo kokemuksia, joita voidaan hyödyntää perustettavan verkon sisällä.

Tulokset

Projektin tuloksia esitetään myös Interreg projektin Network for Future Regional Health Care –projektin kokouksissa ja EuHPN:n raporteissa.

7. KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA

7.1. Työterveyslaitoksen henkilökulut ja ostopalvelujen (TKK, VTT, KTI) kustannukset:

Kustannusarviotaulukko, Euroina
Kustannuslaji
Vuosi	2005	2006	2007	2008	Yhteensä	Prosenttia (%)
Rahapalkka	4.000	20.000	20.000	12.000	56.000
Henkilösivukustannukset	2.400	12.000	12.000	7.200	33.600	60%
Yleiskustannukset	3.970	19.840	19.840	11.900	55.550	62%
Matkat		5.000	10.000	5.000	20.000
Aineet ja tarvikkeet		1.000	3.000	1.000	5.000
Laiteostot
Ostettavat palvelut	38.000	25.000	17.000	10.000	90.000
Muut kustannukset		2.000	5.000	3.000	10.000
Yhteensä	48.370	84.840	86.840	50.100	270.150

7.2. Rahoituksen jakautuminen:

RAHOITUS (euroa) Yhteensä 1.8.2005- 1.1.2006- 1.1.2007 1.1.2008-

31.12.2005 31.12.2006 31.12.2007 30.6.2008

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TEKES 60% 162.090 29.022 50.904 52.104 30.060

Sairaalat 20% 54.030 9.674 16.968 17.368 10.020

Yritykset 20% 54.030 9.674 16.968 17.368 10.020

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Yhteensä 270.150 48.370 84.840 86.840 50.100

7.3. Ostopalvelut mukana olevilta asiantuntijalaitoksilta:

KUSTANNUKSET, € Yhteensä 2005 2006 2007 2008

_______________________________________________________________________

Ostopalvelut

(sis.matkat ym.)

- TKK 15.000 15.000

- VTT 15.000 15.000

- KTI 40.000 3.000 20.000 12.000 5.000

- MUUT 20.000 5.000 5.000 5.000 5.000

_______________________________________________________________________

Yhteensä 90.000 38.000 25.000 17.000 10.000

7.4. Kustannukset eri osatehtävissä: (yhteensä TTL, TKK ja VTT projektit)

Osatehtävät Tehtävän laajuus, euro

eriteltynä

_________________________________________________________________________

Yhteensä 2005 2006 2007 2008

_________________________________________________________________________

Osatehtävä 1 80.000 10.000 30.000 30.000 10.000

Osatehtävä 2 330.000 10.000 110.000 120.000 90.000

Osatehtävä 3 40.000 3.000 20.000 12.000 5.000

Koordinointi 50.000 10.000 15.000 15.000 10.000

_________________________________________________________________________

Kustannukset yht. 500.000 33.000 175.000 177.000 115.000

7.5. Henkilöresurssit ja kustannusarviot eri osatehtävissä:

OSATEHTÄVÄ 1

Nimike hlötyö-kk kk-palkka Yhteensä (e)

TKK/HEMA

Vanhempi tutkija 3 4000 12.000

Tutkija 6 3200 19.200

Tutkimusapulainen 4 2200 8.800

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Yhteensä 40.000

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Sivukulut 68% 27.200

Yleiskulut 20% 8.000

Matkakulut 5.000

Yhteensä 80.200

--------------------------------------------------------------------------------------------------

OSATEHTÄVÄ 2

Nimike hlötyö-kk kk-palkka Yhteensä (e)

Työterveyslaitos

Tutkimusinsinööri (Rak) 3 3.000 9.000

Tutkimusinsinööri (IV) 3 3.000 9.000

Työhygieenikko 3 2.500 7.500

Lääkäri 3 4.000 12.000

Tutkija 3 3.000 9.000

ATK-suunnittelija 3 2.500 7.500

Tutk. apulainen 1 2.000 2.000

----------------------------------------------------------------------------------------------------

-Yhteensä 56.000

--------------------------------------------------------------------------------------------

Hlö sivuk.60% 33.600

Yleiskust. 62% 55.550

-Yhteensä 145.150

Matkat (TTL) 10.000

Aineet, tarvikkeet (TTL) 5.000

Muu, laboratorio (TTL) 10.000

Yhteensä 170.150 euroa

----------------------------------------------------------------------------------------------------

Nimike hlötyö-kk kk-palkka Yhteensä (e)

TKK/HEMA

Vanhempi tutkija 3 4000 12.000

Tutkija 7 3200 22.400

Tutkimusapulainen 4 2200 8.800

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Yhteensä 43.200

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Sivukulut 68% 29.376

Yleiskulut 20% 8.640

Matkakulut 7.000

Muut kulut 1.784

Yhteensä 90.000

--------------------------------------------------------------------------------------------------

VTT

Vanhempi tutkija 3 4000 12.000

Tutkija 7 3200 22.400

Tutkimusapulainen 4 2200 8.800

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Yhteensä 43.200

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Sivukulut 68% 29.376

Yleiskulut 20% 8.640

Matkakulut 7.000

Muut kulut 1.784

Yhteensä 90.000

---------------------------------------------------------------------------------------------

OSATEHTÄVÄ 3

Nimike Yhteensä (e)

KTI

Yhteensä 40.000

---------------------------------------------------------------------------------------------------------

8. AIKATAULU

Hanke aloitetaan 1.8.2005 ja se päättyy 30.6.2008.

(alla oleva aikataulu päivitetään työn alkaessa)

	2005	2006				2007
	IV	I	II	III	IV	I	II	III	IV
Kirjallisuuskatsaus ja raportti
TTL	xxxxxxxx
TKK/HEMA	xxxxxxxx
VTT	xxxxxxxx
KTI	xxxxxxxx
Osatehtävä 1
Oulu	xxxxxx			xx
Joensuu	xxxx	xx			xx
Kuopio		xxxxxx				xx
Jyväskylä		xxx	xx				xx
Lahti		xx	xxxxxxx					xx

Osatehtävä 2
Oulu	xx	xxxxxxxx	xxxxxxx	xxxxxxxx	xxxxxxx
Joensuu		xxxxxx	xxxxxxx	xxxxxxx	xxxxxxx	xx
Kuopio			xxxxxxx	xxxxxxx	xxxxxxx	xxxxxx	xx
Jyväskylä				xxxxx	xxxxxxx	xxxxxx	xxxxxxxx	xx
Lahti					xxxxxxx	xxxxxx	xxxxxxx	xxxxxxx	xx

Osatehtävä 3
Oulu	x	xx		xx		xx		xx
Joensuu	x		xx		xx		xx		xx
Kuopio	x		xx		xx		xx		xx
Jyväskylä	x		xx		xx		xx		xx
Lahti	x	xx		xx		xx		xx

Tulosten analysointi		x	x	x	x	x	x
Tulosten raportointi	xxxx			xxx		xxxxxxx	xxxxxxx	xxxxxx	xxxxx

Kansainvälinen yhteistyö	xxxx			xxxxxxxx	xxxxxxx		xxxxxxxx	xxxxxxx

Liite

Ehdotus johtoryhmäksi

Projektin johtamistapa:

Projektin strateginen johtaminen tapahtuu laajassa johtoryhmässä, johon kuuluvat johtoryhmän puheenjohtaja, projektin johtaja, kaikkien sairaanhoitopiirien edustajat sekä täydellä rahoituspanostuksella mukana olevien yritysten edustajat ja työhön osallistuvien tutkimuslaitosten nimeämät vastuuhenkilöt.

Johtoryhmän ”työvaliokunnan” muodostavat puheenjohtaja, projektin johtaja, sairaanhoitopiirien ja 2-3 yrityksen edustajat. Jälkimmäiset valitaan laajan johtoryhmän toimesta.

Päivittäistä työtä ohjataan työryhmässä, johon kuuluvat työhön osallistuvien tahojen edustajat, projektin johtaja ja projektipäällikkö. Em. ryhmä on tarpeen mukaan esittelijöinä läsnä johtoryhmän kokouksissa.

Lisäksi projektille muodostetaan tarkoituksenmukainen määrä työryhmä osatehtävittäin sekä sairaanhoitopiireittäin.

Johtoryhmään kuuluvat:

Pentti Itkonen, puheenjohtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö
Kari Reijula, projektin johtaja, Työterveyslaitos
Heikki Hannonen, Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri
Kari Jumppanen, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri
Seppo Pietilä, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Heikki Salumäki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Mukana olevien yritysten edustajat

Tutkimuslaitosten nimeämät edustajat

Oheinen kaaviokuva esittää projektin ohjausrakennetta.